VS-konferenssi 2019, USA

Yhdysvalloissa järjestettiin Vestibulaarischwannoomakonferenssi 19.-21.6.2019. Paikkana oli Mayo-clinic Rochesterissa. Sanylainen Päivi Pyysalo osallistui konferenssiin yhdessä neurokirurgi Ville Vuorisen kanssa.

Konferenssi oli suunnattu neurokirurgeille, neuroradiologeille, plastiikkakirurgeille sekä muille terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Tavoitteena oli jakaa kliinisiä kokemuksia, keskustella eri hoitomenetelmistä sekä esitellä tuloksia. 

Paikalla oli noin 400 osallistujaa ympäri maailmaa. Muita ammattilaisia, kuten terapeutteja ja tutkijoita oli alle kolmekymmentä. Luennoitsijoita oli kymmeniä ja lisäksi osallistujat esittelivät menetelmäkuvauksiaan sekä tutkimusabstrakteja. Kaikki osallistujat saivat ilmaista näkemyksiään parhaista käytännöistä.

Konferenssi kokoontuu neljän vuoden välein päivittämään VS-tietoa ja hoitoa.  Järjestelyvastuussa oli Mayo Clinicin School of Continuous Professional Development. www.mayoclinic.org   www.ce.mayo.edu Edellinen kokoontuminen on ollut Kiinassa vuonna 2016. Seuraava on tulossa Norjan Bergeniin vuonna 2023.  

Suomalaisia oli paikalla tasan kaksi. Neurokirurgi Ville Vuorinen (TYKS), Sanyn asiantuntijalääkäri sekä Sany ry:n puheenjohtaja, fysioterapeutti Päivi Liippola. Kumpikaan ei ollut varsinaisesti Sanyn lähettämänä, mutta saatu tieto kulkeutuu niin potilaiden kuin yhdistyksen hyväksi. 

Ohjelmasisältö oli runsas. Yhteisten sessioiden lisäksi oli aamu- ja iltapäivisin lukuisia päällekkäisiä esityksiä laajasti eri aihekokonaisuuksista. Kuultiin muun muassa esityksiä VS-historiasta, tutkimusmenetelmistä, oireiston kehityksestä, eri hoitomenetelmistä, kasvohermosta, NF2:a, sisäkorvaistutteista ja elämänlaadusta. 

Vestibulaarischwannooma nyt:

Kokosimme muutamia huomioita akustikusneurinoomasta

• Esiintyvyys on kasvanut, koska nykyisin kuvataan enemmän. Myös väestörakenne on muutoksessa.
• Löydetään varhaisemmassa vaiheessa.
• Leikkaus, sädetys ja seuranta ovat edelleen olennaiset hoitovaihtoehdot.
• Hoidot yhä yksilöllisempiä.
• Hoitojen pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään nykyisin enemmän.
• Seuranta-ajan oltava riittävän pitkä, pituudessa huomioitava yksilöllinen tilanne.
• Uusia tekniikoita kehitetään: hienosäätöä leikkauksiin ja hoitoihin.
• Varhaisen vaiheen aktiivinen hoito tähtää myös kuulon säilyttämiseen.
• AN:aan liittyvät eämänlaatututkimukset ovat tämän vuosisadan puolella lisääntyneet selkeästi. Laajempia tutkimuksia kuitenkin kaivataan.
• Päänsärky ja huimaus vaikuttavat eniten elämänlaatuun, mutta myös kasvohalvaus, kuulon toimivuus sekä väsymys ovat merkittäviä tekijöitä.
• On tutkittua näyttöä siitä, että vestibulaarinen fysioterapia parantaa tasapainoa.
• Tulevaisuuden hoitovaihtoehtona tutkitaan intensiivisesti myös lääkehoitoja.
• Apuvälineet kehittyvät.

Oli huikeaa nähdä se kiinnostus ja tarmokkuus, millä nämä konferenssiosallistujat pyrkivät lisäämään akustikusneurinoomapotilaiden hyvinvointia. Tiedon  levittäminen ja osaamisen kasvattaminen on kaikkien sairastuneiden hyväksi. Olemme yhdistyksessä oikeilla jäljillä, kun peräämme AN-kuntoutusta. 

Kontakteja syntyi ja oli mukava tavata muun muassa USA:n AN-yhdistyksen puheenjohtaja sekä henkilökuntaa.