Diagnostiikka

Useimmat Akustikusneurinoomapotilaista tulevat tutkimuksiin sairaalaan joko korvalääkärin tai neurologin lähettäminä. Toispuoleinen hitaasti kehittynyt kuulon alenema, tinnitus eli korvan soiminen tai kohina, huimaus tai tasapainohäiriö johtaa
usein tutkimuksiin. Vain harvoissa tapauksissa taustalta löytyy akustikusneurinooma.

Kuulonalenema ilmaantuu yleensä ensin korkeille jaksoluvuille toispuoleisesti ja etenee hitaasti puheen kuulemisen kannalta tärkeille taajuuksille. Puheenerotuskyvyn heikkeneminen sairaassa korvassa tapahtuu usein jo varhain ja on merkittävä. Kasvain aiheuttaa usein tasapainohermon toiminnassa häiriöitä. Potilas voi kokea tasapainohäiriöitä tai huimausta jonkin aikaa vaikeina, mutta usein häiriö tuntuu lievittyvän ja tasaantuvan. Tasapainoon vaikuttaa tasapainoelimen ja -hermon lisäksi näköjärjestelmä sekä kehosta tuleva liikeaisti. Niinpä tasapainohäiriö tuntuu korjaantuvan, vaikka toinen tasapainohermo on vaurioitunut. Seisominen yhdellä jalalla
silmät kiinni ei useinkaan onnistu. Lopullinen, varma diagnoosi saadaan aivojen ja sisäisten korvakäytävien magneettikuvauksella (MRI). Samalla voidaan arvioida muutoksen laajuus ja suunnitella jatkotoimenpiteet.